KOIRANMYRKYTTÄJÄT(kö)!

Sen lisäksi, että jokainen kevät tuo tullessaan lumen alta paljastuvat koirien jätökset sekä niistä valittajat, se tuo tullessaan myös kulovalkean tavoin leviävät viestit liikkeellä olevista koirien myrkyttäjistä.

Pistää ihan kiukuksi asti lueskella niitä, sillä ainakin minun on vaikea uskoa, että nk. myrkyttäjät olisivat liikkeellä jotakuinkin samaan vuodenaikaan ja että aivan kättelyssä pystytään (yleensä) nimeämään jopa kyseessäolevan myrkyn nimikin.  Ihan oikein koirankasvattajan taholta välitettiin kyseenalaista viestiä eteenpäin.  Min en  usko, ennenkuin on toteen näytetty  tai virallisemmalta taholta ilmoitusta tullut kyseisenlaisen ongelman olemassaolosta jollain määrätyllä alueella.

Yksityisviestinäkin oikein lähestytään ja tässä ote yhdestä sellaisesta: "Hei, Asun tässä lähellä ja meillä on xxxx niminen xxxxx. Kävellään usein aamuisin siitä XXXXXXXX:n ohi ja mennään sinne metsätiellä siitä heti vasemmalle leikkipuiston kohdalta. Sunnuntaina löyty teidän talojen edestä kasaan piilotettu makkara, jonka xxxx onneksi ehti pudottaa suustaan. Revin x:n pois nopeasti ajattelematta sen kummemmin. Tänään toiselta puolelta tietä, sen paritalon kapeelta nurmelta, xxxx löysi jälleen makkaran. Olin saattamassa lastani kouluun, enkä heti ehtinyt huomata tapahtunutta. x ehti nielaista makkaraa. Muutaman hetken kuluttua alkoi kouristella ja oksentaa. Sitä kesti 15min. Pyöri ja korisi ja kouristeli. Lopulta jäi makaamaan maahan. Toipui kuitenkin kun kannoin sen metsäpolulle (hajut ehkä). Metsätien lopussa, lehtilaatikoiden luota se löysi taas kasasta makkaran. Nyt ehdin sen huomata heti, eikä x ehtinyt sitä syödä. Sitä vaan että, mitähän ihme makkararoita ne oikein on? Kannattaa olla varuillaan. t: xxxxx"

3-4 kertaa päivässä teen Tyttöjen kanssa ko. lenkin ja aamulenkkiä tehdessäni olen huomannut mm. seuraavanlaisen ilmiön asuinalueellamme; Lapset juoksevat koululle aamueväät kädessä (yleensä voileipää) ja jos kaveria sattuu koulumatkalla vastaantulemaan niin aamiaisen syönti vaihtuu mielekkäämpään tekemiseen ja eväät lentävät sen siliän tien kädestä tienvarteen.

Mun Tytöt ovat varsinaisia eväsmagneetteja, enkä usko, että nämä kyseiset muutamat eväät, joita koirani ovat ehtineet hiukan maistelemaan tienvarsilta, olisivat olleet myrkytettyjä.  Jos minun koirani alkaa oksentelemaan ja kouristelemaan kesken ulkoilun niin en minä jää odottelemaan varttitunniksi, että josko tilanne selviäisi vaan siltä seisomalta kiikuttaisin lähellä olevalle koirasairaalalle.  Ugh! olen puhunut ;)