PELOTTAA JA JÄNNITTÄÄ....

Kaikkeen sitä ihminen ryhtyykin. Onkohan mulla kaikki korvienvälissä kotosalla, mietityttää vaan.  Olo on kuin sudensuuhun olis rynnistämässä, siis aivan epätodellisen järkyttynyt.  Puolivuottahan siitä on kun taxikortin ajoin, juu niin taitaa olla ja vieläkin jaksan ihmetellä, että millä avuilla läpäisin datalaitekokeet.  Niitä laitteita kun on niin tautisen monta.

Eilen olin istumassa koko päivän inva-auton kyydissä opiskelemassa, miten homma hoituu sillä saralla.  Hiukan siinä palautui mieleen datalaitteet (siis vain hiukan),  mutta siihen se sitten jäikin.  Tänään soittivat taksifirmasta, että tulisinko töihin nyt viikonloppuna?  ...sen kummempia ajattelematta lupauduin oitis hoitamaan viikonlopun keikat.  Siis, ihan oikeesti, mihin mä olen oikein menossa - enhän mä osaa muuta kun linja-autojen reitit, LOL

Ja tämä tärähtänyt kuva, kuvaa täydellisesti olotilaani ;)